Opiskelu alkaa

Ensimmäiset päivät Evolla ovat takana. Toisen päivän iltana makaan sohvalla rättiväsyneenä ekaluokkalaisena. Päässäni pyörii kiertoajat ja puuston kehitysluokat. Ohimoita kuumottaa heti kättelyssä se tietomäärä, joka pitää kahdeksan viikon päästä hallita ensimmäisessä maasto- ja teoriakokeessa. Tällä hetkellä tuntuu, että koko metsä on opittava kahdessa kuukaudessa!

Opiskelu oli juuri sitä mitä toivoinkin sen olevan. Käytäntöä. Aloituspäivän kampuskierroksen ja ensimmäisen moduulin esittelyn jälkeen toisen päivän varusteohje olikin maastoasu, reppu, kompassi ja puukko. 

Ohjelmassa oli metsäretki. Sen aikana kuljimme kuutisen kilometriä Evon metsissä toisiimme ja metsään tutustuen. 

Puolenpäivän aikaan kuuma kanakeitto maastolounaalla lämmitti mukavasti viileässä säässä. Elokuun helteestä ei nimittäin ollut tietoakaan. Parempi kuitenkin 10 astetta plussan puolella kuin kaatosade, jota oli luvassa seuraavalle päivälle.

Stora Enso toimii opiskelun ajan kummiyrityksenämme ja heidän kolme edustajaansa kävi kertomassa meille omasta työstään ja koulutuksestaan. Tässä vaiheessa oma mielenkiintoni on metsien hyvinvointikäytössä, mutta saa nähdä mihin ajatus kääntyy opiskelun edetessä.

Rakensimme vielä itse ensimmäisen mittalaitteen, relaskoopin. Tällä "hyvin teknisellä laitteella" määritetään puuston pohjapinta-ala. Varreksi piti valikoida mahdollisimman suorarunkoinen keppi. Omani on hiukan mutkalla, mutta se oli opettajankin mielestä uniikki ominaisuus.  Voi kuitenkin olla, että modifioin relaskooppiani hiukan.

Tästä se siis alkoi, matkani metsätalousinsinööriksi.